Runsas omatoiminen liikunta voi pitää lapset kunnossa – ohjattu liikunta ei välttämätöntä

Väitös fysiologian alalta

Väittelijä: TtM Niina Lintu

Aika ja paikka: 20.1.2017 klo 12, Medistudia MS301, Kuopion kampus

Terveystieteiden maisteri Niina Linnun väitöstutkimuksessa havaittiin, että runsas omatoiminen liikunta on yhteydessä hyvään kestävyyskuntoon 6–9-vuotiailla tytöillä ja pojilla. Myös runsas lihasmassa ja hyvä tasapaino olivat yhteydessä hyvään maksimaalisella polkupyöräergometritestillä mitattuun kestävyyskuntoon.

Uudet sukupuolikohtaiset kestävyyskunnon viitearvot lapsille

Väitöstyössä laadittiin sukupuolikohtaiset viitearvot lasten kestävyyskunnolle eli verenkierto- ja hengityselimistön kunnolle. Nämä viitearvot ovat arvokkaat, sillä lasten kestävyyskunto on aikaisempien tutkimusten mukaan heikentynyt viime vuosikymmeninä ja päivitetty tieto kestävyyskunnosta on tarpeen. Viitearvojen avulla voidaan arvioida verenkierto- ja hengityselimistön toimintakykyä fyysisen kuormituksen ja siitä palautumisen aikana sekä tunnistaa lapset, joilla on poikkeavat arvot. Viitearvoja voidaan hyödyntää esimerkiksi potilastyössä sekä terveyden edistämiseen tähtäävissä tutkimuksissa.

Lasten hyvää kestävyyskuntoa selittää vahvasti runsas omatoiminen liikunta

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että kuopiolaisten lasten kestävyyskunto oli samaa tasoa tai jopa parempi kuin monissa aikaisemmissa saman ikäisille lapsille tehdyissä kansainvälisissä tutkimuksissa. Poikien kestävyyskunto oli parempi kuin tyttöjen.

Runsas omatoiminen liikunta, runsas lihasmassa ja hyvä staattinen tasapaino olivat yhteydessä hyvään kestävyyskuntoon sekä tytöillä että pojilla.

– Hyvää kestävyyskuntoa selittävät kuitenkin osin eri tekijät tytöillä ja pojilla: tytöillä erityisesti korkea maksimaalinen sydämen sykintätaajuus, pojilla matala sydämen sykintätaajuus levossa, ohjatuissa jalkapalloharjoituksissa käyminen ja omatoiminen trampoliinilla hyppiminen, Lintu kertoo.

– Ohjattu liikunta on siis eduksi, mutta ei välttämätöntä hyvälle kestävyyskunnolle lapsuudessa. Kunnossa pysyy myös omatoimisesti liikkumalla.

Lapsuuden hyvä kestävyyskunto vähentää aikaisempien tutkimusten mukaan ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja verenkiertoelinsairauksien vaaratekijöitä ja voi myös parantaa valtimoterveyttä. Hyvä kestävyyskunto lapsena johtaa usein hyvään kestävyyskuntoon aikuisena ja vähentää siten elintapasairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Tästä syystä onkin tärkeää kiinnittää huomiota tekijöihin, jotka ovat yhteydessä hyvään kestävyyskuntoon jo lapsuudessa.

Aineisto laajasta Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksesta

Väitöstutkimus toteutettiin osana Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta, jonka alkumittauksiin osallistui kaikkiaan 512 ensimmäisen luokan aloittanutta lasta. Tuolloin lapsille tehtiin laajat elintapojen, terveyden ja hyvinvoinnin mittaukset, joihin kuului myös maksimaalinen kuormituskoe polkupyöräergometrilla verenkierto- ja hengityselimistön kunnon selvittämiseksi. Alkumittausten jälkeen lapset jaettiin elintapaohjaus- ja vertailuryhmään. Elintapaohjausryhmän lapset ja vanhemmat osallistuivat kuudelle liikunta- ja ravitsemusohjauskäynnille kahden vuoden ajan. Yhteensä 440 lasta osallistui kahden vuoden seurantavaiheeseen, jossa toistettiin kaikki alkumittaukset. Tällä hetkellä menossa on kahdeksan vuoden seurantavaihe, jossa tutkittavat ovat 14–16-vuotiaita. Linnun väitöstutkimuksessa hyödynnettiin kaikkien lasten alkumittauksia sekä vertailuryhmään kuuluneiden lasten kahden vuoden seuranta-aineistoa poikkileikkausasetelmassa.

Terveystieteiden maisteri Niina Linnun väitöskirja Cardiorespiratory fitness, its determinants and cardiorespiratory responses in maximal exercise test among children (Lasten kestävyyskunto, kestävyyskuntoa selittävät tekijät sekä verenkierto- ja hengityselimistön vasteet maksimaalisessa kuormituskokeessa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii tutkimusjohtaja Tuija Tammelin LIKES-tutkimuskeskuksesta ja kustoksena professori Timo Lakka Itä-Suomen yliopistosta.

Niina Lintu on syntynyt vuonna 1977 Vesannolla ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1996 Vesannon lukiosta. Hän on valmistunut terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketieteen pääaineesta Kuopion yliopistosta vuonna 2003.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/10857?encoding=UTF-8



Takaisin tämän vuoden artikkeleihin