Sitoutumattomuus statiinihoitoon heikentää hoidon kustannusvaikuttavuutta Suomessa

Väitös farmasian alalta

Väittelijä: Proviisori Emma Aarnio

Aika ja paikka: 21.1.2017 klo 12, Mediteknia, MD100, Kuopion kampus

Suomessa statiinihoidon aloittaneista potilaista vain noin puolet sitoutuu hoitoonsa hyvin eli käyttää lääkettään ohjeistuksen mukaan ensimmäisen hoitovuoden aikana, selviää proviisori Emma Aarnion väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa todettiin myös, että huonompi hoitoon sitoutuminen johtaa statiinihoidon huonompaan kustannusvaikuttavuuteen. Jos hoitoon ei sitouduta, hoitoon käytetyille resursseille ei saada täyttä vastinetta eikä hoidon kaikkia mahdollisia hyötyjä saavuteta.

Väitöstutkimuksessa mitattiin hoitoon sitoutumista eri menetelmillä sekä tutkittiin sitoutumisen ennustettavuutta rekisteriaineistojen perusteella, sosioekonomisen aseman vaikutusta hoitoon sitoutumiseen ja hoitoon sitoutumisen merkitystä statiinihoidon kustannusvaikuttavuuteen sepelvaltimotaudin ehkäisyssä.

Tutkimusaineisto käsitti 247 000 suomalaista, jotka aloittivat statiinihoidon vuosina 2000–2004. Tutkimuksessa hyödynnettiin Kelan rekistereitä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Hoitoilmoitusrekisterin tietoja sekä Tilastokeskuksen rekistereitä.

Statiinihoitoon sitoutumisessa paljon parannettavaa

Statiinit on todettu tehokkaiksi sydän- ja verisuonitapahtumien ehkäisyssä riippumatta siitä, onko potilailla aikaisempaa sydän- ja verisuonitautia. Ne estävät elimistön kolesterolisynteesiä, mikä johtaa seerumin LDL- ja kokonaiskolesterolin pitoisuuden laskuun. Huolimatta statiinien hyödyllisistä vaikutuksista niihin sitoutuminen on todettu huonoksi useissa tutkimuksissa.

Aarnion väitöstutkimuksen mukaan vain noin 55 prosenttia hoidon aloittajista sitoutui ensimmäisenä seurantavuotena hoitoon hyvin. Hyvin hoitoon sitoutuneeksi määriteltiin potilaat, joilla oli reseptitiedoston lääkeostojen perusteella statiinia saatavilla vähintään 80 prosenttina seuranta-ajan päivistä. Hoitoon sitoutumista mitattiin tutkimuksessa myös uudemmalla kehityskaarimenetelmällä, jolla tunnistettiin kuusi erilaista hoitoon sitoutumisen kehityskaarta potilailla, joilla ei ollut todettu sydän- ja verisuonisairautta. Kehityskaaret vaihtelivat jatkuvasta hyvästä sitoutumisesta erittäin nopeasti huononevaan sitoutumiseen, jossa potilaat eivät käytännössä ostaneet statiineja enää ensimmäisen oston jälkeen.

Statiinihoitoon sitoutumista vaikea ennustaa

Sosioekonomisella asemalla ja statiinihoitoon sitoutumisella havaittiin yhteys primaaripreventiossa, mutta vain miehillä: heillä matala tulotaso ja vähäinen koulutus olivat yhteydessä huonompaan sitoutumiseen. Naisten kohdalla selkeää yhteyttä ei ollut havaittavissa. Tutkimuksessa löydettiin myös joitakin muita statiinihoitoon sitoutumista ennustavia tekijöitä. Esimerkiksi korkea statiinilääkkeen omavastuu sekä pitkä viive reseptin kirjoittamisen ja lääkeoston välillä ennustivat huonoa hoitoon sitoutumista. Sitoutumista ei kuitenkaan pystytty ennustamaan aineistossa kattavasti.

Huonompi hoitoon sitoutuminen, huonompi kustannusvaikuttavuus

Huono statiinihoitoon sitoutuminen on yhteydessä huonompiin hoitotuloksiin ja korkeampiin kokonaiskustannuksiin, kun hoidon kaikkia mahdollisia hyötyjä ei saavuteta. Väitöstutkimuksessa statiinihoidon kustannusvaikuttavuuden havaittiin olevan parempaa potilaiden sitoutuessa hoitoonsa täydellisesti verrattuna rekisteristä mitattuun hoitoon sitoutumiseen.

Hoitoon sitoutuminen on yhteinen asia

Hoitoon sitoutuminen on erittäin tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, sillä se vaikuttaa saavutettavissa oleviin hoitotuloksiin ja sitä kautta suoraan myös terveydenhuollon kustannuksiin. Hoitoon sitoutumiseen tulee kiinnittää enemmän huomioita ja sen ennustamiseen, tunnistamiseen ja parantamiseen tarvitaan lisää keinoja.

Aarnion väitöstutkimus tehtiin osana Turun yliopiston farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon oppiaineen koordinoimaa STATEAM-tutkimushanketta. Aarnio sai tutkimukseensa rahoitusta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin EVO-rahoituksesta. Hän myös työskenteli Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella nuorempana tutkijana ja sai apurahan Sydäntutkimussäätiöltä väitöstutkimusta varten.

Proviisori Emma Aarnion väitöskirja Statin Adherence and its Effect on Cost-effectiveness in the Prevention of Cardiovascular Events (Statiinihoitoon sitoutuminen ja sen vaikutus hoidon kustannusvaikuttavuuteen sydän- ja verisuonitapahtumien ehkäisyssä) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja kustoksena professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Emma Aarnio on syntynyt vuonna 1984 Joutsassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2003 Joutsan lukiosta. Hän on suorittanut proviisorin tutkinnon vuonna 2009 Kuopion yliopistossa ja terveystieteiden maisterin tutkinnon 2016 Itä-Suomen yliopistossa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/10882?encoding=UTF-8



Takaisin tämän vuoden artikkeleihin