Äkilliset umpilisäketulehdukset vähentyneet Suomessa

Väitös vatsaelinkirurgian alalta

Väittelijä: LL Imre Ilves

Aika ja paikka: 27.1.2017 klo 12, Mikpolisali, M-rakennus, Patteristonkatu 2, Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Lääketieteen lisensiaatti Imre Ilveksen väitöstutkimus osoitti, että äkillisen umpilisäkkeen tulehduksen esiintyvyys laski Suomessa vuosina 1987–2007. Ilmasto vaikutti esiintyvyyteen siten, että kylminä kuukausina tulehduksia oli vähemmän. Tutkimus osoitti myös, ettei lääkärin tutkimuksella tai laboratoriotesteillä voida luotettavasti erottaa umpilisäkkeen tulehdusta potevia muista vatsakipupotilaista.

Äkillinen umpilisäketulehdus eli akuutti appendisiitti on yksi yleisimmistä diagnooseista vatsakipuisella potilaalla. Tauti on tunnettu 125 vuotta. Kyseessä on umpilisäkkeen bakteeritulehdus, jossa kipu tyypillisesti siirtyy keskivatsalta oikealle alavatsalle. Sen esiintyvyys vaihtelee eri maissa ja on tutkimuksien perusteella viime vuosikymmeninä ollut laskusuuntainen. Kehitysmaissa esiintyvyys saattaa olla kymmeniä kertoja matalampi kuin länsimaissa. Tarkkaa syytä siihen ei tiedetä.

Ilveksen väitöstutkimuksessa selvitettiin umpilisäkkeen tulehduksen esiintyvyyttä Suomessa 21 vuoden aikana eli vuosina 1987–2007. Tulosten perusteella esiintyvyys on laskenut myös Suomessa. Esiintyvyys laski 21 vuoden aikana 32 prosentin verran ja lasku oli suurin alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä.

Lisäksi tutkittiin ilmaston vaikutusta taudin esiintyvyyteen. Umpilisäkkeen tulehdusta oli merkittävästi vähemmän kylminä kuukausina. Kosteudella ei ollut vaikutusta esiintyvyyteen.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, vaikuttaako antibioottien käyttö avohoidossa umpilisäkkeen tulehduksen esiintyvyyteen. Yllättäen antibioottien käyttö ei tutkimusaikana lisääntynyt eikä niiden käyttö näyttänyt selittävän esiintyvyyden vähenemistä.

Appendisiitin diagnoosi perustuu perinteisesti lääkärin tutkimukseen ja laboratoriolöydöksiin, mutta viime vuosikymmenien aikana tietokonekerroskuvauksesta on tullut appendisiitin diagnostiikan kultainen standardi. Osana Ilveksen väitöstutkimusta tarkasteltiin lääkärin havaintojen ja laboratoriolöydösten erityispiirteitä potilailla, joilla lääkäri oli todennut appendisiitin, mutta tietokonekuvauksella ei pystytty vahvistamaan diagnoosia. Tuloksia verrattiin potilaisiin, joilla tietokonetomografia vahvisti diagnoosin. Tutkimuksessa ei löytynyt yhtään laboratiorioparametria, niiden yhdistelmää tai kliinistä testiä, jolla voisi erotella luotettavasti appendisiittipotilaat muista vatsakipuisista.

Lääketieteen lisensiaatti Imre Ilveksen väitöskirja Epidemiological and clinical studies of acute appendicitis tarkastetaan Itä-Suomen Yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Ari Leppäniemi Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Paajanen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/10870?encoding=UTF-8



Takaisin tämän vuoden artikkeleihin