Aivojen verenkiertohäiriöiden hoitoon voidaan kehittää nykyistä toimivampia lääkeaineita

Väitös neurotieteiden alalta

Väittelijä: Proviisori Mikko Huuskonen

Aika ja paikka: 10.2.2017 klo 12, Tietoteknian auditorio, Kuopion kampus

Proviisori Mikko Huuskosen väitöstutkimuksessa selvitettiin lääkinnällisiä tapoja hoitaa aivoverenkiertohäiriöitä ja tulehduksellisia aivosairauksia. Tutkimuksessa löydettiin uusia mekanismeja, joilla voidaan vaikuttaa aivohalvauksen lopputulemaan.

Etsittäessä uusia hoitoja aivosairauksiin tavallinen ongelma on, etteivät eläin- ja solukokeissa tehokkaiksi havaitut lääkeaineet tuota vastaavia tuloksia ihmiskokeissa. Tätä ongelmaa lähestyttiin väitöstutkimuksessa kolmella tavalla: sisällyttämällä malleihin ihmisen aivohalvauksen riskitekijöitä, testaamalla uudella tavalla vaikuttavia lääkeaineita ja tutkimalla mahdollisuuksia optimoida nykyisin käytössä olevia lääkehoitoja.

Tutkimuksessa selvitettiin beksaroteenin vaikutusta aivohalvaukseen ihmisen tau-patologiaa ilmentävillä ja villityypin iäkkäillä hiirillä. Kyseisen lääkkeen havaittiin vähentävän aivoverenkiertohäiriön aiheuttamia vammoja vain niillä hiirillä, jotka ilmensivät samanaikaisesti ihmisen mutanttia tau-proteiinia. Tarkemmissa solukokeissa havaittiin, että beksaroteeni vaikuttaa tämän proteiinin läsnä ollessa solujen rakenteellista uusiutumista ohjaavaan prosessiin, autofagiaan. Tulokset poikkeavat osittain nuorilla hiirillä toteutetuista tutkimuksista ja osoittavat, että ihmisen tärkein aivohalvausriskitekijä, korkea ikä, on tärkeää ottaa huomioon lääkeaineiden prekliinisessä testauksessa.

Lisäksi tutkittiin kahden kokeelliseen kupariyhdisteen kykyä vähentää aivorappeumasairauksien ja aivohalvauksen aiheuttamaa hermokudoksen tulehdustilaa.  Tulosten perusteella tämän ryhmän lääkeaineilla on kyky vaikuttaa aivojen tulehdusta välittäviin solutyyppeihin. Tärkeä havainto oli, että toinen kupariyhdiste, CuII(atsm), vähensi aivohalvauksen aiheuttamia oireita kahdessa erilaisessa hiiren aivohalvausmallissa ja kahdessa soluviljelymallissa. Kyseisellä lääkeaineella on väitöstutkimuksen aikana aloitettu ihmiskokeet amyotrofisen lateraaliskleroosin hoidossa, ja näiden potilastutkimusten tulokset kertovat aikanaan kupariyhdisteiden mahdollisuuksista aivosairauksien hoidossa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös kollageeni XV:n roolia aivohalvauksessa. Tutkimuksessa käytettiin tämän kollageenin suhteen poistogeenisiä hiiriä ja havaittiin, että kollageeni XV:n poisto suojasi hiiriä veritulpan aiheuttamalta aivohalvaukselta. Suojaavan vaikutuksen suuruus oli samaa luokkaa kuin villityypin hiirillä, jotka saivat tehokkainta tällä hetkellä käytössä olevaa lääkeainetta, liuotushoitoon tarkoitettua alteplaasia. Toisaalta kollageeni XV-poistogeeniset hiiret eivät saaneet lisähyötyä liuotushoidosta. Suojaava vaikutus oli kollageeni XV-poistogeenisillä hiirillä yhteydessä verisuonten endoteelikasvutekijän (VEGF) lisääntyneeseen määrään aivoissa. Tutkimusten perusteella alteplaasin vaikutusmekanismi on joko suoraan tai epäsuorasti kytköksissä kollageeni XV:n pilkkoutumiseen. Tämän tiedon pohjalta on kenties mahdollista kehittää spesifisempiä lääkehoitoja, joihin liittyy pienempi haittavaikutusten, kuten verenvuotojen riski.

Proviisori Mikko Huuskosen neurotieteiden alaan kuuluva väitöskirja (Neurogliavascular remodeling and therapeutic intervention in ischemia and inflammation) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yerveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jouni Sirviö ja Terveystieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena dosentti Katja Kanninen.

Mikko Huuskonen on syntynyt vuonna 1988 Joutsassa ja asuu nykyisin Kuopiossa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2007 Joutsan lukiosta ja suorittanut farmaseutin tutkinnon vuonna 2011 sekä proviisorin tutkinnon vuonna 2013 Itä-Suomen yliopistossa. Hän on työskennellyt nuorempana tutkijana Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutissa vuodesta 2013 alkaen.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/10899?encoding=UTF-8

 

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin