Kehitysyhteistyöhanke paransi lasten hampaiden terveyttä ja terveyskäyttäytymistä Pjongjangissa

Väitös hammaslääketieteen alalta

Väittelijä: HLL Pirkko-Liisa Tarvonen

Aika ja paikka: 17.2.2017 klo 12, Kuopio, Canthia, CA102

Korean demokraattisessa kansantasavallassa toteutettu suunterveyden edistämisohjelma kohensi merkittävästi lasten hammasterveyttä. Terveyskasvatuksen varhaisen aloittamisen tärkeys korostui hammaslääketieteen lisensiaatti Pirkko-Liisa Tarvosen väitöstutkimuksessa.

Tarvosen väitöstutkimuksessa selvitettiin vuosina 2007–2013 toteutetun suunterveyden edistämisohjelman vaikuttavuutta Pjongjangissa asuvien lasten suunterveystapoihin ja hampaiden terveyteen. Hanke oli osa Fida International -järjestön kehitysyhteistyötä maassa.

Hampaiden reikiintyminen on maailmanlaajuinen ongelma ja koskee erityisesti kehittyvien maiden lapsia. Korean demokraattisessa kansantasavallassa terveystavat ovat länsimaistuneet, jolloin myös vahingolliset suunterveystavat, kuten sokeripitoisten välipalojen käyttö, ovat yleistyneet viime aikoina. Toisaalta maassa on ollut tarve lisätä tietoutta suun terveyttä edistävistä tavoista. Kehitysyhteistyöjärjestö Fida International on antanut humanitaarista apua 1990-luvulta alkaen ja tehnyt jo 15 vuotta kehitysyhteistyötä maassa, mukaan lukien työtä lasten suunterveyden edistämiseksi.

Tutkimuksessa seurattiin Pjongjangissa asuvia lapsia kuusivuotisen lasten suunterveyden edistämisohjelman aikana.  Tutkimuksessa arvioitiin koululaisten hammasterveyttä ja suunterveystapoja sekä lasten ja heidän vanhempiensa tietoisuutta hyvistä suunterveystavoista seurantajakson jälkeen.

Tutkimuksen aineistona oli 2000 lasta ja 200 vanhempaa. Osalle lapsista suunterveyskasvatus aloitettiin jo ennen kouluikää ja osalle tehostetusti kouluiässä. Valistusohjelma sisälsi neuvontaa ja ohjausta suositusten mukaisiin hyviin suunterveystapoihin, mukaan lukien napostelun ja sokeroitujen juomien välttäminen, hampaiden säännöllinen harjaus sekä fluorihammastahnan käyttö. Lapsille jaettiin hammasharjoja ja fluorihammastahnaa. Hampaiden reikiintymistä tutkittiin hammastarkastuksin. Lisäksi lapsilta selvitettiin kyselyn avulla, kuinka hyvin he olivat tietoisia hyvistä suunterveystavoista ja kuinka hyvin he noudattivat niitä. Vastaavia arvioita kysyttiin myös lasten vanhemmilta.

Tulokset osoittivat, että lasten hampaiden reikiintyminen oli alkutilanteessa korkea, mutta laski seurantajakson aikana molemmissa ryhmissä. Terveydenedistämisellä saavutettiin hyviä tuloksia pienin panostuksin, kun toiminta aloitettiin varhain, jo ennen kouluikää. Lapset olivat omaksuneet hyvät suunterveystavat, lukuun ottamatta makeiden välipalojen rajoittamista. Lasten ja heidän vanhempiensa käsitykset lasten suunterveystavoista olivat pääosin yhteneväisiä, ja heidän tietoisuutensa hyvistä suunterveystavoista oli korkealla tasolla.  Fluorihammastahnan käyttö yleistyi koululaisten keskuudessa seurantajakson aikana.

Tutkimus tuotti uutta tietoa lasten hammasterveydestä Korean demokraattisessa kansantasavallassa. Sokeripitoisten välipalojen käyttö oli yleistä koululaisilla ja lisäsi hampaiden reikiintymistä. Terveyskasvatusohjelman ansiosta lasten hammasterveys kohentui merkittävästi. Lasten terveyden edistämiseksi kehittyvissä maissa tulisi kehitysyhteistyöhankkeiden useammin sisältää suunterveyskasvatusta ja hyvien suunterveystapojen edistämistä.

Hammaslääketieteen lisensiaatti, erikoishammaslääkäri Pirkko-Liisa Tarvosen väitöskirja Children’s Oral Health Promotion Programme in Democratic People’s Republic of Korea tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Anneli Milén Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta.

Pirkko-Liisa Tarvonen on syntynyt vuonna 1960 Hämeenlinnassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Hyvinkään kaupungin keskustan lukiosta vuonna 1979. Hän on suorittanut hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1984 ja erikoishammaslääkärin tutkinnon vuonna 2012 Turun yliopistossa. Tarvonen toimii ylihammaslääkärinä HYKS Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikössä. Hän on toiminut sivutoimisena yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2013–2017.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/10606?encoding=UTF-8



Takaisin tämän vuoden artikkeleihin