Kulttuuripääkaupunki-ohjelma edistää kansalaisten ja intressiryhmien osallistumista

Väitös yhteiskuntamaantieteen alalta

Väittelijä: YTM, FM Ágnes Németh

Aika ja paikka: 17.2. klo 12, F101, Futura, Joensuun kampus

Euroopan unioni pyrkii lisäämään kansalaisten vuorovaikutusta ja esittelemään Euroopan kulttuurien moninaisuutta. Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelma on keskeinen keino tähän tavoitteeseen pyrittäessä. Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että tämän ohjelman suurtapahtumat edistävät kansalaisten ja erilaisten intressiryhmien osallistumista. Lisäksi ne edesauttavat hyvän hallinnon käytäntöjen leviämistä ja tukevat kohdekaupunkien sosioekonomista kehitystä.

– Suurtapahtumia koordinoivien tahojen on tunnettava sekä kaupunkien hallinnan näkyvät että vaikeammin tunnistettavissa olevat prosessit. Nämä pitävät sisällään myös horisontaalisen, valikoivan sekä tilapäisen vuorovaikutuksen, sanoo Ágnes Németh. Hän on suorittanut aiemmin sekä yhteiskuntatieteiden maisterin että filosofian maisterin tutkinnot.

Németh tarkasteli väitöstutkimuksessaan kahta Euroopan kulttuuripääkaupunkia: Unkarissa sijaitsevaa Pécsiä, joka oli kulttuuripääkaupunkina vuonna 2010, sekä vuonna 2011 kulttuuripääkaupunkina ollutta Suomen Turkua. Tutkimuksessa syvennyttiin paikallisten yhteisöjen osallistamiseen, hallinnon rooliin sekä verkostopääoman muodostumiseen.

 

Kulttuuripääkaupunki brändinä

Kulttuuripääkaupunkiohjelma käynnistyi vuonna 1985. Sen jälkeen yli 50 eurooppalaista kaupunkia on osallistunut tähän ohjelmaan, joka poikkeaa muista kulttuuritapahtumista kooltaan, kansainväliseltä näkyvyydeltään sekä kestoltaan. Varsinaista tapahtumavuotta edeltää noin viiden vuoden esivaihe, joka sisältää perussuunnittelun, tarjouskilpailun sekä muut valmistelut. Tapahtumalle luotu brändi virittää pitkävaikutteisen projektin, joka tuottaa sekä kaupunkilaisille että vierailijoille erityisiä kulttuurikokemuksia.

Kulttuuripääkaupunkiohjelman alkuperäinen päämäärä oli vahvistaa eurooppalaista identiteettiä kulttuurin avulla. Ohjelmaan pyrkineet kaupungit ovat kuitenkin tunnistaneet 1990-luvulta saakka sen potentiaalin taloudellisen kehityksen ja erityisesti turismin kannalta. Grazin taidemuseo ja Bruggen konserttitalo ovat esimerkkejä kulttuuripääkaupunkiohjelman aikaansaamista kaupunkien infrastruktuurin maamerkeistä.

 

Taloudellinen kriisi tuo haasteita

Kulttuuripääkaupunkiohjelman suosio on kasvanut vuosien mittaan ja se on herättänyt kiinnostusta kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Tietoisuus näistä eurooppalaisista suurtapahtumista on lisääntynyt.

Uudet rakennukset ovat kulttuuripääkaupunkiohjelman näkyvin tulos, ja ne ovat herättäneet median ja yleisön huomion. Niiden edellyttämät investoinnit vaativat sekä ohjelmakaupungeilta että isäntävaltioilta merkittävästi resursseja. Tästä syystä ei ole yllätys, että jännite suurien rakennusinvestointien ja luovien kulttuurisisältöjen välillä on korostunut talouskriisin vuosina.

 

Kansalaisten osallistumisen kannustaminen kannattaa

Vaikka Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelma on EU-politiikan ylätason hanke, se on tukenut kansalaisten ja erilaisten intressiryhmien osallistumista sekä tämän seurauksena myös kohdekaupunkien kehitystä. Väitöskirjan tulokset selvittävät sitä, miten tämä on käytännössä toteutunut Unkarin ja Suomen kulttuuripääkaupungeissa ja mitkä ovat näiden kokemusten yleiset opetukset.

Filosofian maisteri Àgnes Némethin yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Mega-event Governance: Drivers and Potentials of the European Capitals of Culture” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjinä toimii professori Iwona Sagan Gdanskin yliopistosta sekä kustoksena professori James Scott Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/10910?encoding=UTF-8



Takaisin tämän vuoden artikkeleihin