Päiväkotityössä syntyvä tieto jää usein piiloon ja hyödyntämättä

Väitös kasvatustieteen alalta

Väittelijä: KL Tiina Kirvesniemi

Aika ja paikka: 25.2. klo 12, AG100, Agora, Joensuun kampus

Tuore Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että tieto on päiväkodin arjessa läsnä moniulotteisesti. Kasvatustieteiden lisensiaatti Tiina Kirvesniemi kuitenkin havaitsi, että päiväkotityössä syntyvä tieto jää usein piiloon ja hyödyntämättä, vaikka se on lasten ja heidän vanhempiensa näkökulmasta merkittävää. Päiväkodin henkilöstön luoman monenlaisen ja monimuotoisen tiedon avulla voidaan edistää yksittäisen lapsen hyvinvointia ja tukea perhettä kasvatustyössä. Sen avulla voidaan myös välittää tietoa lasten ja perheiden hyvinvoinnin tilasta kunnan päätöksentekijöille.

Kirvesniemi tarkasteli tutkimuksessaan 12:ta päiväkodin työntekijää. Nämä kirjoittivat kahden viikon ajan päiväkirjaa ja valokuvasivat arkeaan päiväkodissa. Tutkimuksen perusteella päiväkodeissa syntyvä tieto on luonteeltaan laadullista, käytännöllistä ja arkitietoa. Työntekijät saavat tietoa havainnoista, vuorovaikutuksesta ja dokumenteista. Tietoa puolestaan jaetaan työyhteisöissä sekä suunnitellusti että suunnittelemattomasti erilaisissa fyysisissä ja sosiaalisissa tilanteissa. Käytännön päiväkotityössä tieto auttaa lapsen ja lapsiryhmän pedagogisen toiminnan kehittämisessä sekä yhteisöllisen työn kehittämisessä.

 

Ajanpuute esteenä tiedon luomiselle

Tutkimuksen mukaan päiväkotien työntekijät siirtävät tietoa päiväkotityön rakenteisiin kuuluvissa tiedon jakamisen ja kuulemisen tai tiedottamisen tilaisuuksissa. Myös erilaiset työssä käytettävät dokumentit koettiin välineinä saada tietoa sekä lapsiryhmän toiminnasta että työyhteisön toiminnasta. Tiedon luomisen tiloja oli myös arjen työn keskellä. Työn lomassa ilmeni tilanteita, joissa osallistujat kokivat saaneensa tärkeää tietoa pääosin suullisena tietona, mutta myös havainnon kautta. Ulkoilutilanteet kuvattiin moninaisen tiedon luomisen tilanteina. Valokuvien perusteella päiväkodin tiedon luomisen tilat sijaitsevat monenlaisissa fyysisissä konteksteissa.

Tutkimuksen perusteella tiedon luomisen esteiksi koettiin ajan puute, sopivan paikan löytäminen tiedon luomiselle, lapsiryhmästä irtautumisen vaikeus, usean yksikön päiväkoti, vuoropäiväkodin aikataulu, unohdus, epävarmuus jaettavasta tiedosta sekä palaverikäytänteet. Tutkimuksessa havaittiin, että tiedon luominen oli lähtökohdiltaan aikuislähtöistä, havaintoihin perustuvaa ja lapsilähtöistä. Aikuislähtöinen tieto on toisen aikuisen, työtoverin tai lapsen vanhemman kertomaa tai kirjoittamaa tietoa. Havaintotieto on työntekijän kuulemaa ja näkemää päiväkodin arjessa saatua tietoa, jonka merkityksen ja tulkinnan hän itse antaa. Lapsilähtöinen tieto puolestaan on lasten kertomaa, piirtämää tai jollain muulla tavoin ilmaisemaa tietoa.

Tietoa käsitettiin tutkimuksessa laajasti hiljaisesta tiedosta eksplisiittiseen, yksilön tiedosta yhteisön tietoon sekä mentaalisesta tiedosta keholliseen tietoon. Päiväkodeissa lapsista ja lapsiryhmästä saadaan sekä rakennetaan tietoa, joka liittyy lapsiryhmän suunniteltuun tai vapaamuotoiseen toimintaan, yksittäiseen lapseen tai yleisempään päiväkodin toiminnan dokumentointiin ja hallintatietoon. Niin ikään lasten vanhemmilta saadaan tietoa, joka liittyi muun muassa lapsen terveyteen, hyvinvointiin ja käsitykseen päiväkodin ja vanhempien yhteisestä kasvatustehtävästä. Työ päiväkodissa on yhteisöllistä ja toteutuu tiimityössä, joten vuorovaikutus ja kohtaamiset myös työtovereiden kanssa olivat tiedon luomisen tiloja. Tiiviissä yhdessä ja rinnakkain työskentelyssä havaittiin myös työtovereiden tunteet ja reaktiot.

Kasvatustieteen lisensiaatti Tiina Kirvesniemen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Tieto ja tiedon luominen päiväkodin henkilöstön kokemana tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Kirsti Karila Tampereen yliopistosta ja kustoksena emeritaprofessori Marjatta Vanhalakka-Ruoho Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11101?encoding=UTF-8



Takaisin tämän vuoden artikkeleihin