Nepalin nuorilla päihteidenkäyttöön liittyy psykososiaalisia ongelmia

Väitös hoitotieteen alalta

Väittelijä: TtM Suyen Karki

Aika ja paikka: 24.03.2017 klo 12, Canthia, CA100, Kuopion kampus

Terveystieteiden maisteri Suyen Karkin väitöstutkimus osoitti, että alkoholin, tupakan ja muiden päihteiden käyttöön liittyy nepalilaisnuorilla usein psykososiaalisia ongelmia, kuten keskittymisvaikeuksia ja rikollista käyttäytymistä. Päihteidenkäyttö oli yhteydessä myös aggressiivisuuteen ja ulospäin suuntautuneeseen ongelmakäyttäytymiseen.

Päihteiden käyttö ja psykososiaaliset ongelmat, kuten tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmat, ovat nuoruudessa tavallisia ja voivat jopa uhata terveyttä. Nepalissa näihin nuorten ongelmiin on kuitenkin kiinnitetty vain vähän huomiota.

Väitöstutkimukseen sisältyi systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja empiirinen kyselytutkimus, johon osallistui 408 iältään 12–18-vuotiasta nuorta ja 19 luokanopettajaa Nepalin Läntiseltä kehitysalueelta.

Päihteidenkäyttöön liittyy tytöillä eri ongelmia kuin pojilla

Alkoholin käyttö oli nepalilaisnuorten keskuudessa yleisempää kuin tupakointi. Reilu viidesosa kyselyyn osallistuneista käytti alkoholia. Molempien käyttö aloitettiin 13 ja 15 ikävuoden välillä, ja päihteidenkäyttö oli sitä yleisempää, mitä enemmän nuorilla oli ikävuosia. Nuoret kertoivat päihteidenkäyttönsä tärkeimmiksi syiksi hauskanpidon, paremman olon tavoittelun ja kaverien päihteidenkäytön.

Tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia tarkasteltaessa havaittiin, että tytöillä oli poikia enemmän sisäänpäin suuntautuvaa ongelmakäyttäytymistä, kuten ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden tunteita. Pojilla oli enemmän rikollista käyttäytymistä. He myös käyttivät enemmän päihteitä kuin tytöt.

Nuorten päihteidenkäytön taustalla monia tekijöitä

Kyselyyn vastanneista nepalilaisnuorista päihteitä käyttivät todennäköisimmin pojat, vanhemmat nuoret, kaupungissa asuvat sekä ne, joiden perheessä käytettiin päihteitä tai joiden äiti ei käynyt töissä kodin ulkopuolella. Opettajien mukaan nuorten päihteidenkäyttöön vaikuttivat eniten kaverisuhteet ja perheen ongelmat.

Nuorten päihteidenkäytön ehkäisemiseksi on viime vuosikymmeninä kehitetty toimintatapoja, jotka kohdistuvat joko nuoriin yksilöinä tai ryhmänä tai koko yhteisöön.  Kirjallisuuskatsauksen perusteella varhaiset ehkäisyohjelmat ja puuttumistoimet ovat kuitenkin tehokkaimpia, kun ne kohdistetaan sekä perheeseen, kouluun ja kaveripiiriin että nuoriin yksilöinä.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tutkimuksessa, terveydenhuollossa ja päätöksenteossa, kun pohditaan nuorten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Karkin mukaan nuorten psykososiaalisten ongelmien ja päihteidenkäytön välisten yhteyksien ymmärtämiseksi tulevissa tutkimuksissa on syytä ottaa huomioon myös kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät.

Terveystieteiden maisteri Suyen Karkin väitöskirja Substance use and psychosocial problems among Nepalese adolescents tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori, dekaani Lasse Kannas Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Anna-Maija Pietilä Itä-Suomen yliopistosta.

Suyen Karki on syntynyt Nepalissa vuonna 1983. Hän on suorittanut kandidaatintutkinnon terveydenhuollon hallinnon ja johtamisen alalla vuonna 2006 Pokharan yliopistossa Nepalissa ja terveystieteiden maisterin tutkinnon hoitotieteessä vuonna 2010 Itä-Suomen yliopistossa, suuntautumisvaihtoehtona terveyden edistäminen.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11158?encoding=UTF-8



Takaisin tämän vuoden artikkeleihin