Suomessa lääkkeiden omavastuuosuus on verraten korkea, mutta lääkevalikoima laaja

Väitös farmasian alalta
Väittelijä: Proviisori Katri Aaltonen
Aika ja paikka: 5.5.2017 klo 12, Kelan päätalo, auditorio, Nordenskiöldinkatu 12, Helsinki

Suomalaisten lääkkeisiin käyttämissä menoissa ja niiden kehityksessä on systemaattisia eroja eri tuloryhmien välillä. Pienituloisimmat kotitaloudet käyttävät lääkkeisiin suuremman osan kokonaiskulutuksestaan kuin suurituloiset. Lääkkeiden kokonaiskulutusosuus kaksikertaistui 0,8 prosentista 1,6 prosenttiin vuosien 1985 ja 2006 välillä. Kasvu oli suurinta pienituloisimmassa tuloviidenneksessä.

Hieman alle viidennes suomalaisista jättää ainakin joskus lääkkeitä ostamatta tai muita hoitoja käyttämättä kustannusten vuoksi.

– Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne potilaat, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono, sanoo tutkija, proviisori Katri Aaltonen.

Aaltonen tarkastelee väitöskirjassaan lääkekorvausten riittävyyttä Suomessa ja Uudessa-Seelannissa. Suomessa lääkkeen hinnasta voi saada 40 prosentin, 65 prosentin tai 100 prosentin korvauksen. Uudessa-Seelannissa valtaosa lääkkeistä on kokonaan korvattuja.

– Kummankaan maan lääkekorvausjärjestelmä ei silti kykene täysin suojaamaan potilaita omavastuiden haitallisilta vaikutuksilta, Aaltonen sanoo.

Suomen markkinoilla enemmän lääkeinnovaatioita

Katri Aaltosen väitöskirja osoittaa, että Suomessa ja Uudessa-Seelannissa korvattavat lääkevalikoimat ovat erilaisia. Suomessa monet lievempiin ja tilapäisiin oireisiin käytettävät lääkkeet ovat korvausjärjestelmän ulkopuolella, mutta kroonisiin ja vaikeampiin sairauksiin on valittavissa monia uusia lääkkeitä sekä useita hoidollisesti toisiaan lähellä olevia vaihtoehtoja. Uudessa-Seelannissa useimpiin terveysongelmiin on saatavissa kokonaan korvattuja lääkkeitä, mutta vaihtoehtoja on rajoitetummin ja valikoima sisältää enemmän vanhempia lääkkeitä kuin Suomessa. Myös uusien lääkeinnovaatioiden määrä markkinoilla on Suomessa laajempi.

– Suomen ja Uuden-Seelannin välinen vertailu on mielenkiintoista, koska maiden markkinoiden koko vastaa toisiaan. Maissa on myös samankaltaiset terveydenhuoltojärjestelmät ja terveydenhuollon kustannukset asukasta kohden ovat lähellä toisiaan. Maiden lääkekorvausjärjestelmät ja lääkemarkkinat poikkeavat kuitenkin toisistaan merkittävästi, Aaltonen sanoo.

Aaltonen tarkasteli tutkimuksessaan lääkekorvausjärjestelmien piirteitä, jotka vaikuttavat lääkkeiden saatavuuteen. Tutkimuksen osajulkaisut perustuvat tuote- ja hinnastotietoihin, kulutustutkimusaineistoon, postikyselyaineistoon ja apteekkien ostorekistereihin.

Aaltosen väitöstutkimus tehtiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Uuden-Seelannin Otagon yliopiston ja Kelan kanssa. Aaltonen työskentelee tutkijana Kelassa. Hän sai myös tutkimukseensa apurahaa Suomen Kulttuurirahastolta sekä rahoitusta Ikääntyminen, hyvinvointi ja teknologia-tutkijakoulusta.

Proviisori Katri Aaltosen väitöskirja Affordability of medicines from the pharmaceutical system perspective. Comparative analysis of Finland and New Zealand (Lääkekorvausten riittävyys. Suomen ja Uuden-Seelannin lääkekorvausjärjestelmiä vertaileva analyysi) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystietteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Juhani Lehto Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Katri Aaltonen on syntynyt vuonna 1977 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1996 Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun lukiosta. Hän on suorittanut proviisorin tutkinnon vuonna 2002 Helsingin yliopistossa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11205?encoding=UTF-8

Väitöskirja: Affordability of medicines from the pharmaceutical system perspective. Comparative analysis of Finland and New Zealand. Aaltonen, Katri. Itä-Suomen yliopisto, 2017. The Social Insurance Institution of Finland, Studies in social security and health 146, 2017. 189 pp. ISBN 978-952-284-019-6 (print), 978-952-284-020-2 (pdf)



Takaisin tämän vuoden artikkeleihin