Iäkkäiden epilepsiassa lääkehoidon haasteena yhteisvaikutukset ja liitännäissairaudet

Väitös neurologian alalta

Väittelijä: LL, proviisori Emmi Bruun

Väitösaika ja -paikka: 13.5.2017 klo 12, Auditorio 2, Kuopion yliopistollinen sairaala.

Lääketieteen lisensiaatti, proviisori Emmi Bruunin Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että iäkkäiden potilaiden epilepsian lääkehoito on haastavaa monien liitännäissairauksien ja lääkeaineiden yhteisvaikutusten vuoksi. Useimmat iäkkäät potilaat saavat kuitenkin hyvän hoitovasteen ensimmäisestä lääkehoidosta ja saavuttavat kohtauksettomuuden.

Bruun selvitti väitöskirjassaan ensimmäisen lääkehoidon valintaa, tehoa ja yhteisvaikutuksia muun lääkehoidon kanssa epilepsiaa sairastavilla iäkkäillä yli 65-vuotiailla potilailla. Tutkimusaineistona käytettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan potilaskertomuksista kerättyä materiaalia ja Kansaneläkelaitoksen rekisterin kansallista aineistoa.

Epilepsia on iäkkäillä yleinen sairaus

Hermoston rappeutumisen, useiden liitännäissairauksien ja muiden lääkkeiden käytön vuoksi iäkkäät ovat nuorempaa väestöä alttiimpia saamaan epileptisiä kohtauksia. Myös varsinainen epilepsia on iäkkäillä yleisempi. Epilepsian hoito ja lääkkeen valinta vanhuksilla on haasteellista iän myötä muuttuneen aineenvaihdunnan, lääkkeiden haittavaikutusten ja lääkeaineiden yhteisvaikutusten runsauden vuoksi.

Epilepsian lääkehoito on iäkkäillä haastavaa, mutta usein kuitenkin tuloksellista

Aikuisten epilepsian hoitoon on julkaistu laajasti erilaisia suosituksia, mutta niissä ei ole erityisiä hoito-ohjeita iäkkäille potilaille. Vanhojen epilepsialääkkeiden käyttö on ongelmallista, koska niillä on runsaasti yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, mutta silti ne ovat eniten käytettyjä iäkkäillä potilailla. Uudemmat epilepsialääkkeet saattaisivat sopia iäkkäille paremmin, mutta niitä ei ole juuri tutkittu kyseisessä potilasryhmässä. Vaste epilepsialääkehoitoon on yleensä iäkkäillä parempi verrattuna nuorempaan väestöön, mutta kattavia potilastutkimuksia hoidon tehosta vanhuksilla ei ole montaa.

Perinteiset epilepsialääkkeet yleisimmin käytettyjä lääkkeitä iäkkäillä

Bruunin väitöstutkimus osoitti, että valproaatti ja karbamatsepiini olivat yleisimmin käytetyt ensimmäiset epilepsian lääkehoidot iäkkäillä potilailla. Yli 60 prosenttia potilaista pystyttiin hoitamaan onnistuneesti ensimmäisellä valitulla lääkkeellä ja yli 80 prosenttia ylipäätään yhdellä lääkkeellä. Pitkäaikaisvaste lääkehoidolle oli myös hyvä. Verenpainetauti oli yleisin liitännäissairaus. Karbamatsepiinia ensimmäisenä lääkkeenään käyttäneistä potilaista suurimmalla osalla havaittiin yhteisvaikutus muun lääkehoidon kanssa, yleisimmin kalsiumkanavan salpaajien, kolesterolilääkkeiden ja varfariinin kanssa.

Sopivan epilepsialääkkeen valinnassa huomioitava monia tekijöitä

Tulosten perusteella useimmat iäkkäät epilepsiaa sairastavat potilaat saavuttavat kohtauksettomuuden ja saavat hyvän hoitovasteen ensimmäisestä lääkehoidosta. Liitännäissairaudet ja yhteisvaikutukset epilepsialääkkeiden ja muiden lääkkeiden välillä ovat yleisiä, mutta kuitenkin hallittavissa sopivilla lääkevalinnoilla ja mahdollisten yhteisvaikutusten ennakoinnilla.

LL, proviisori Emmi Bruunin neurologian alaan kuuluva väitöskirja Antiepileptic drug treatment in the elderly: choice of initial treatment, potential interactions and seizure outcome (Epilepsian lääkehoidon erityispiirteet ikääntyneillä: ensimmäisen lääkehoidon valinta, potentiaaliset interaktiot ja kohtauksettomuuden saavuttaminen) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jukka Peltola Tampereen yliopistosta ja terveystieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena professori Reetta Kälviäinen Itä-Suomen yliopistosta.

Emmi Bruun on syntynyt vuonna 1989 Heinävedellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2008 Heinäveden lukiosta. Hän on suorittanut farmaseutin tutkinnon vuonna 2011 ja proviisorin tutkinnon vuonna 2012 Itä-Suomen yliopistossa sekä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 2017 Oulun yliopistossa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11260?encoding=UTF-8



Takaisin tämän vuoden artikkeleihin