Ruoka-apu vakiintunut osaksi suomalaista hyvinvointivaltiota – Huono-osaisuus kasautuu leipäjonoissa käyvillä

Väitös sosiologian alalta

Väittelijä: VTM Maria Ohisalo

Aika ja paikka: 15.6.2017 klo 12, Snellmania SN200, Kuopion kampus

Ruoka-apua saavat suomalaiset ovat kaikilla koetun hyvinvoinnin ja niukkuuden mittareilla mitattuna heikommassa asemassa kuin väestö keskimäärin, osoittaa valtiotieteiden maisteri Maria Ohisalon väitöstutkimus ruoka-avun saajien hyvin- ja pahoinvointikokemuksista.

– Ruoka-avun saajien huono-osaisuus kasautuu yhtä aikaa taloudelliselle, terveydelliselle ja sosiaaliselle ulottuvuudelle. Vahvasti kasautunut huono-osaisuus on tavanomaista muun muassa työttömille ja lomautetuille, asunnottomille ja tukiasunnoissa asuville, vain viimesijaisia sosiaaliturvaetuuksia saaville, vähiten tuloja omaaville, itsensä huono-osaisiksi kokeville ja ongelmia päihteiden käytössä kokeville, Ohisalo sanoo.

Ruoka-avun saajia heikommassa asemassa ovat terveysneuvontapisteissä käyvät.  Suomalaisissa leipäjonoissa käyvien profiili poikkeaa terveysneuvontapisteiden asiakkaiden profiilista. Tulonsiirroista useimmin saadaan asumistukea, ja terveysneuvontapisteissä käyvät ovat useammin toimeentulotuen saajia.

Leipäjonoissa käyvillä korostuu terveyskeskuspalveluiden ja diakoniatyön asiakkuus. Elämässä pärjäämisen kokemus on eri tavoin ikäsidonnainen leipäjonoissa ja terveysneuvontapisteissä käyvillä: nuorimmat ruoanhakijat pärjäävät elämässään iäkkäämpiä paremmin, kun terveysneuvontapisteissä käyvistä suonensisäisten huumeiden käyttäjistä nuorimmat pärjäävät elämässään heikoiten.

Ohisalo vertasi suomalaisten kokemuksia Ateenan ja Vilnan leipäjonoissa käyvien ihmisten kokemuksiin. Eurooppalaisessa vertailussa työttömät, naiset ja iältään keski-ikää vanhemmat ruoka-avun saajat kärsivät hyvinvoinnin puutteista muita enemmän.

– Väestötason tutkimusten oheen tarvitaan tietoa erilaisista huono-osaisuuden notkelmien ihmisryhmistä ja heidän kokemuksistaan, esimerkiksi väestönäytteiden kautta kerättynä, Ohisalo summaa.

Ruoka-apu vakiintunut suomalaisen sosiaaliturvan jatkeena

Ohisalo tutki väitöskirjassaan suomalaista ruoka-apua, Euroopan unionin ruoka-apuohjelman vaikutuksia suomalaisen ruoka-avun vakiintumiseen ja apuun turvautuvien ihmisten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan ja huono-osaisuudestaan.

Ruoka-avusta on tullut vakiintunut osa suomalaista hyvinvointivaltiota ja sen köyhyyspolitiikkaa. Ruoka-apu on jäänyt käytäntönä suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen vakiintumiseen ovat vaikuttaneet niin 1990-luvun lama sekä Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja sitä kautta EU:n ruoka-apuohjelmaan kuin köyhyyspolitiikan jatkuva laajeneminen sekä kansainvälinen taloustaantuma 2000-luvun loppupuolella.

– EU:n ruoka-apuohjelma on ollut osaltaan luomassa ja ylläpitämässä polkuriippuvuutta, jossa kolmannen sektorin toimijoille siirtyy hyvinvointivastuuta sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion pohjan vuotaessa. Erilaiset kolmannen sektorin auttamiskäytännöt eivät ole universaalin sosiaaliturvan tavoin kaikkien saavutettavissa eikä näitä toimintoja säädellä valtakunnallisesti, vaikka niihin ohjataan jatkuvasti enemmän myös julkisia varoja, Ohisalo toteaa.

Valtiotieteiden maisteri Maria Ohisalon sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Murusia hyvinvointivaltion pohjalla. Leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Simpura Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä kustoksena professori Juho Saari Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoista.

Maria Ohisalo on syntynyt vuonna 1985 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2004 Helsingin Mäkelänrinteen lukiosta. Hän on suorittanut valtiotieteiden maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2011.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11316?encoding=UTF-8




Takaisin tämän vuoden artikkeleihin