Epilepsia ja masennus tavallisia aneurysmaattisen subaraknoidaalivuodon (aSAV) jälkeen

Väitös neurokirurgian alalta

Väittelijä: LL Jukka Huttunen

Aika ja paikka: 9.6.2017 klo 13, Kuopion yliopistollinen sairaala, Auditorio

Aneurysmaattisen subarakonolidaalivuodon jälkeen eloon jääneistä 12 prosentille kehittyy viiden vuoden sisällä epilepsia ja joka kolmas aloittaa masennuslääkkeiden käytön, ilmenee lääketieteen lisensiaatti Jukka Huttusen väitöstutkimuksesta.

Aivovaltimoaneurysma kehittyy elinaikana aivojen pinnalla olevan aivovaltimon haaraumaan noin kolmelle prosentille väestöstä. Suurin osa aneurysmista ei aiheuta mitään oireita eikä tule ilmi elinaikana. Aneurysman puhkeaminen aiheuttaa akuutin subaraknoidaalivuodon (aSAV). Se todetaan usein työikäisillä: potilaiden keski-ikä on  55 vuotta. Suomessa diagnosoitiin vuonna 2012 yhteensä 337 aSAV-potilasta, joten aSAV:n yleisyys on noin 6 tapausta 100 000 henkilövuotta kohden. Kuolleisuus on huomattava: Itä-Suomen väestöstä KYSiin akuuttiin neurotehohoitoon tulleista aSAV-potilaista noin 30 prosenttia menehtyi vuoden kuluessa. Noin 70 prosenttia potilaista selviää hengissä, mutta heidän pitkäaikaisennusteestaan ei ole riittävästi tietoa.

Väitöskirjatutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää epilepsian yleisyys ja riskitekijät aSAV:n jälkeen. Toisena tavoitteena oli selvittää epilepsiaan liittyvät kuolinsyyt ja selventää epilepsiaan liittyvää ylikuolleisuuden riskiä potilailla, jotka sairastuvat epilepsiaan aSAV:n jälkeen. Kolmantena tavoitteena oli selvittää masennuslääkekäytön yleisyys ja riskitekijät aSAV:n jälkeen verrattuna kaltaistettuun väestöön. Tutkimuksessa käytettiin KYSin Aivovaltimoaneurysmarekisterin tietoja (www.kuopioneurosurgery.fi). Tutkimusrekisteri sisältää vuodesta 1980 lähtien KYSin Neurokirurgian klinikassa hoidetut vuotaneet ja vuotamattomat aneurysmapotilaat Itä-Suomen vastuuväestöstä. Tutkimusrekisteriin on yhdistetty kansallisista rekistereistä potilaiden ja kolmen kaltaistetun väestöverrokin lääkekäyttötiedot vuosilta 1994–2014, diagnoosit ja kuolinsyyt.

12 prosenttia potilaista sairastui epilepsiaan viiden vuoden kuluessa aSAV:n jälkeen. Eniten epilepsiaan sairastumisen riskiä lisäsi aSAV:n aiheuttama aivon sisäinen verenvuoto. Myös akuutti kouristuskohtaus aSAV:n yhteydessä ja potilaan huono kunto olivat itsenäisiä riskitekijöitä. Hyvin toipuneillakin epilepsiariski oli 6–8 prosenttia.

Vuodosta hengissä selvinneet aSAV-potilaat käyttivät kaksi kertaa useammin masennuslääkkeitä kuin kaltaistetut verrokit: käyttäjiä oli aSAV-potilaista 29 prosenttia ja verrokeista 14  prosenttia. Vaikka potilaat näyttivät toipuneen hyvin aSAV:sta, todennäköisyys käyttää masennuslääkkeitä oli merkittävä. Selkeimmin masennuslääkekäyttöä ennusti huono toipuminen aSAV:sta, jolloin käytön todennäköisyys oli peräti 47 prosenttia. Epilepsia aSAV:n jälkeen ennusti myös masennuslääkekäyttöä.

Epilepsiaan aSAV:n jälkeen liittyi kohonnut kuolemanriski. Riskitekijöitä olivat myös korkea ikä ja miessukupuoli.

Aneurysmaattisesta subaraknoidaalivuodosta hengissä selviävät potilaat tarvitsevat moniammatillista pitkäaikaisseurantaa, jotta heidän monet mahdolliset neurologiset, kognitiiviset, mentaaliset ja psykososiaaliset ongelmansa voidaan tunnistaa ja niihin kohdentaa asianmukainen kuntoutus ja hoito. Epilepsian ja depression tunnistaminen ja hoitaminen on tärkeätä sekä toimintakyvyn säilyttämiseksi että pitkäaikaiskuolleisuuden vähentämiseksi.

Lääketieteen lisensiaatti Jukka Huttusen väitöskirja Epilepsy and depression and their risk factors after aneurysmal subarachnoid hemorrhage in Eastern Finnish population tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on MD, PhD Merwyn Vergouwen Utrechtin yliopistosta ja kustoksena professori Juha E Jääskeläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11288?encoding=UTF-8



Takaisin tämän vuoden artikkeleihin