Luokkahuoneiden sisäympäristö voi vaikuttaa lasten terveyteen, hyvinvointiin ja oppimiseen

Väitös ympäristötieteen alalta
Väittelijä:  MSc Oluyemi Toyinbo
Aika ja paikka 20.12.2017 klo 12, SN200, Snellmania, Kuopion kampus

Useimmissa maissa on yleinen oppivelvollisuus, minkä vuoksi lapset ympäri maailmaa viettävät suuren osan ajastaan kouluissa. MSc Oluyemi Toyinbon väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella luokkahuoneiden sisäympäristö voi vaikuttaa lasten terveyteen ja hyvinvointiin sekä oppimiseen. Tutkimuksessa aineistoa kerättiin kolmesta maasta, Suomesta, Yhdysvalloista ja Nigeriasta.

Suomalaisissa peruskouluissa yleisemmin raportoituja viihtyvyyshaittoja aiheuttivat melu ja huono sisäilman laatu. Yleisimmin raportoituja oireita olivat päänsärky, väsymys ja nenän tukkoisuus. Opiskelijat raportoivat enemmän tunkkaisuutta ja huonoa sisäilman laatua niissä luokkahuoneissa, joissa oli mittausten perusteella alhainen ilmanvaihto tai korkea lämpötila. Epämiellyttävä lämpötila, alhainen ilmanvaihto ja rakennusten kosteusvauriot olivat yhteydessä oppilaiden raportoimiin hengitystieoireisiin. Myös hengitystieinfektioiden aiheuttamat poissaolot olivat yleisempiä niissä kouluissa, joissa oli alhainen ilmanvaihto. Lisäksi riittämätön ilmanvaihto oli yhteydessä alhaisempiin matematiikan testituloksiin. Luokkahuoneen ilmanvaihdon riittävyyteen vaikuttivat oppilaiden lukumäärän ohella myös ilmanvaihtojärjestelmä ja sen kunto.

Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen perusteella luokkahuoneen ilmanvaihdon määrä ja sisälämpötila olivat yhteydessä oppimistuloksiin (ml. matematiikan ja äidinkielen testeissä tyydyttävän arvosanan saaneiden oppilaiden prosenttiosuus). Alhainen ilmanvaihto oli yhteydessä lisääntyneisiin terveydenhoitajalla käyntien määrään hengitystieoireiden vuoksi. Lisäksi mikrobikontaminaatio kosketuspinnoilla (ml. pulpetit, ruokapöydät ja saniteettitilojen pinnat) oli yhteydessä lisääntyneisiin terveydenhoitajalla käyntien määrään ruoansulatuskanavan oireiden vuoksi.

Nigerian kouluissa luokkahuoneiden ilmanvaihto oli pääsääntöisesti riittävä, mutta lämpötila nousi korkeaksi varsinkin iltapäivisin. Pulpettien pinnoilta mitattu mikrobikontaminaatio oli kohtalaisen korkea. Valtaosassa tutkituista kouluista ei ollut lainkaan toimivia saniteettitiloja.

On tärkeää huomata, että peruskoululaiset ovat lapsia, jotka ovat alttiimpia ympäristön epäpuhtauksien haitoille kuin aikuiset. Lisäksi heillä on hyvin rajalliset mahdollisuudet osallistua niihin päätöksiin, jotka vaikuttavat heidän kouluympäristöönsä ja sen terveellisyyteen. Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että koulurakennusten kuntoa on arvioitava ja ylläpidettävä jatkuvasti mahdollisimman hyvän oppimisympäristön turvaamiseksi.

Työ tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, Kuopiossa.

MSc Oluyemi Toyinbon ympäristötieteen alaan kuuluva väitöskirja Indoor environmental quality, pupil’s health and academic performance tarkastetaan Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, VTT, ja kustoksena tutkimusjohtaja Pertti Pasanen, Itä-Suomen yliopisto.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12635?encoding=UTF-8



Takaisin tämän vuoden artikkeleihin