IkäOTe - Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat -hankkeessa tutkitaan ja kokeillaan teknologisia ratkaisuja ikääntyvien muistisairaiden henkilöiden hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukemiseksi. Turvallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyviä hyvinvointiteknologioita tutkitaan ja kokeillaan Joensuun kaupungin kotihoidossa.


IkäOTe-hanketta toteuttavat yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kaupunki, Karelia-ammattikorkeakoulu. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on myöntänyt hankkeelle Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.
Back

Hän tuli taloon – Lääkeautomaatin moninaiset vaikutukset

Lääkeautomaattikokeilua on takana jo useampi kuukausi. Kokeiluun osallistuvat asiakkaat ovat ottaneet laitteen omakseen. Lääkkeet otetaan automaatista samaan aikaan päivästä toiseen, heitot lääkkeenottoajassa ovat asiakkailla muutamia minuutteja. Lääkeautomaatista on osalle tullut melkein kuin perheenjäsen. Se ei ole laite vaan Hän, totesi eräs asiakas pilke silmäkulmassaan. Onpa joku kertonut ehtineensä jo rakastuakin laitteeseen, vai lieneeköhän asiakas rakastunut ääneen, jolla laite muistuttaa lääkkeenottamisesta.

Hoitajien näkökulmasta oikea-aikainen ja säännöllinen lääkehoito näkyvät siinä, että asiakkaat ovat virkeämpiä ja enemmän elämässä mukana. Lääkeautomaatin muistutukset myös rytmittävät asiakkaan päivää. Hoitajille lääkeautomaatin ja siihen liittyvän palvelun käyttäminen tuovat vaihtelua työhön. Kahden viikon välein tapahtuva automaatin täyttövuoro on asia, jonka useampi hoitaja haluaisi tehtävälistalleen.

Lääkehoidon turvallisuus on automaatin myötä parantunut. Aiemmin useammalla asiakkaalla iltapäivän tai illan lääkkeet laitettiin pieniin kippoihin, josta asiakas ne itse otti. Usein lääkkeet jäivät kokonaan ottamatta eikä otetuista lääkkeistä tiedetty milloin ne oli otettu.

Kohta on aika arvioida lääkeautomaattikokeilun vaikutuksia ja hyötyjä. Kokeilun yhtenä tavoitteena oli vähentää kotihoidon käyntejä tai siirtää niitä esimerkiksi aamun kiireisimmästä ajankohdasta myöhemmäksi. Kaikilla asiakkailla kotihoidon käynnit eivät ole vähentyneet eikä välttämättä käyntien ajankohtiakaan ole voitu kovin paljon muuttaa. Kuitenkin asiakkaan kokemus siitä, että pystyy vielä itse osallistumaan lääkehoitoonsa voivat johtaa siihen, että arki muuttuu ja hallinnan tunne omista asioista kasvaa Asiakas piristyy ja hänelle palautuu päivään rytmi. Lääkeautomaatin käytön alettua myös omaishoitajana toimiva iäkäs puoliso voi kokea, että perheen arki on helpompaa. Henkilöstön näkökulmasta käynnit asiakkaan luona ovat sujuvampia, ehkä jopa hieman nopeampiakin.

Muutosta näissä asioissa voi olla vaikea, ellei jopa mahdoton osoittaa euroina. Toivottavasti Evondos-lääkeautomaatin ja siihen liittyvän palvelun käyttö jatkuu ja laajenee kokeilun jälkeen, vaikka kaikkien asiakkaiden kohdalla ei voitaisikaan osoittaa euromääräisiä säästöjä. Lääkehoidon toteutuessa oikeaan aikaan ja säännöllisesti voidaan parhaimmillaan vaikuttaa siihen, että asiakkaan toimintakyky, elämänlaatu ja vointi paranevat eikä käyntejä tarvitse ainakaan lisätä.


Sari Kurki
Kotihoidon aluevastaava
Joensuun kaupunki

Jaana Nykänen
Hyvinvointiteknologia-asiantuntija
Joensuun kaupunki