12.12. Monikansalaisuus on etuoikeutettu, mutta hierarkkinen asema

Joensuun yliopisto - sosiologia

Jussi Ronkainen

syntynyt 1977, Tohmajärvi
kotikunta Joensuu

ylioppilas, Niinivaaran lukio, 1996
Yhteiskuntatieteiden maisteri, Joensuun yliopisto, 2003
Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, Joensuun yliopisto, 2005

2003-2008 Tutkija
2008-2009 Sosiologian lehtori (mvs.)

Väitösaika ja -paikka
12.12.2009, 12.00, sali C2, Carelia

Väitöskirja
Väliviivakansalaiset. Monikansalaisuus asemana ja käytäntönä

Vastaväittäjä
Tapio Kuure, dosentti, Tampereen yliopisto

Kustos
professori M'hammed Sabour, Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta

Väliviivakansalaiset. Monikansalaisuus asemana ja käytäntönä

Monikansalaisuus on etuoikeutettu, mutta hierarkkinen asema

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Jussi Ronkainen tarkastelee Joensuun yliopistossa tarkastettavassa sosiologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan monikansalaisuutta ja monikansalaisia Suomessa. Monikansalaisuudella tai kaksoiskansalaisuudella tarkoitetaan asemaa, jossa yksilö on kahden tai useamman valtion kansalainen. Monikansalaisuus on hyväksytty Suomessa vuodesta 2003 asti. Aiemmin usean kansalaisuuden pitäminen oli pääasiassa laitonta. Muutoksesta huolimatta aihepiirin tutkimus on ollut varsin vähäistä. Väliviivakansalaiset on ensimmäinen väitöskirja, jossa monikansalaisuutta tarkastellaan sekä kansainvälisenä poliittisena ilmiönä että yksilöiden sosiaaliseen toimintaan vaikuttavana tekijänä. Tutkimus perustuu Suomessa asuville nuorille 16–26-vuotiaille monikansalaisille vuonna 2002 lähetettyyn kyselyyn ja monikansalaisille vuonna 2005 tehtyihin haastatteluihin.

Tutkimuksen mukaan monikansalaisuus mahdollistaa monimuotoisen yksilöllisen ja tilanteittaisen positiivisen tai negatiivisen erottumisen niin arjen vuorovaikutuksessa kuin työmarkkinoillakin. Pääosin monikansalaisuus näyttäytyy etuoikeutettuna, mutta kuitenkin hierarkkisena asemana. Hierarkkisuus liittyy niin käytännöllisiin kuin symbolisiinkin tekijöihin. Esimerkiksi Suomi-USA-monikansalaiset arvostavat asemaansa ja näkevät siinä paljon hyötyjä. Monikansalaisuuden avulla he pystyvät liikkumaan vapaasti niin Yhdysvaltojen kuin Euroopan unioninkin työ- ja opiskelumarkkinoilla ja vaikuttamaan myös alueiden politiikkaan äänestämällä. Lisäksi hierarkkisuuteen ja positiiviseen erottautumiseen saattaa liittyä suomalaiskansallista itsemäärittelyä, jossa ”läntisten” kansalaisuuksien omaaminen nähdään sosiokulttuurisesti arvostetumpana kuin muiden. Suomi-Venäjä-monikansalaiset voivat kohdata asemansa perusteella syrjintää ja ennakkoluuloja molemmilla puolilla rajaa, vaikka virallinen monikansalaisuus helpottaisikin liikkumista ja molempiin yhteiskuntiin kiinnittymistä. Henkilöt, joilla on kaksi Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisuutta tai jotka ovat usean Pohjoismaan kansalaisia, saattavat vähätellä monikansalaisuuden käytännön merkitystä. Se ei tuo mitään lisäarvoa vallitsevaan tilanteeseen, jossa liikkuminen on jo vapaata. Suomen kansalaisuutta pidetään sen sijaan vielä arvokkaampana, jos sen avulla saadaan myös EU-kansalaisuus.

Monikansalaiset kokevat myös kansallisen identifioitumisen hyvin eri tavoin. Useat Suomessa aina asuneet, koulunsa käyneet ja suomea äidinkielenään puhuvat monikansalaiset mieltävät itsensä ainoastaan suomalaisiksi ja suhtautuvat esimerkiksi monikulttuurisuuteen varauksellisesti. Osa nuorista monikansalaisista, joilla on hyvin rikas ”matkalaukkulapsuus” ja laajat ylikansalliset verkostot, eivät puolestaan halua identifioitua kansallisesti lainkaan, vaan näkevät itsensä lähinnä maailmankansalaisina. Toiset taas ovat kasvaneet kiinni molempien yhteiskuntiensa jäsenyyteen ja kokevat kummankin kansalaisuutensa yhtä arvokkaaksi.

Jussi Ronkainen on valmistunut Joensuun yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2003 ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi vuonna 2005 pääaineenaan sosiologia. Hän on toiminut Joensuun yliopistossa tutkijana, sivutoimisena tuntiopettajana ja sosiologian lehtorina. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijana Suomen Akatemian hankkeessa ”Muuttuva kansalaisyhteiskunta. Monikulttuurisuus, nuoret ja kulttuurinen kansalaisuus Suomessa.”

Väittelijän painokelpoinen kuva löytyy osoitteesta: http://www.joensuu.fi/kuvat/painokuvat/2009/ronkainenjussi.jpg

Lisätietoja: Jussi Ronkainen, p. 050 300 8886, jussi.ronkainen(at)joensuu.fi

Väitöskirjan jakelusta huolehtii:
Joensuun yliopiston kirjasto 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2009

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin