13.11. Öljyntuotannon käytännöt ja haasteet ääriperiferiassa

Joensuun yliopisto
Väitös yhteiskuntamaantieteen alalta 13.11.2009

Väittelijä YTM Mattias Spies

Väitösaika ja -paikka
13.11.2009, klo 12.00, E200-sali, Educa

Väitöskirja
Oil extraction in extreme remoteness - The organisation of work and long-distance commuting in Russia’s northern resource peripheries
(Öljyntuotantoa ääriperiferiassa – Työskentelyn järjestäminen ja pitkän matkan pendelöinti Venäjän pohjoisessa resurssiperiferiassa)

Vastaväittäjä professori Ilari Karppi, Tampereen yliopisto
Kustos professori Markku Tykkyläinen, Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden maisteri Mattias Spies käsittelee Joensuun yliopistossa tarkastettavassa yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Pohjois-Venäjän paikallisia ja alueellisia käytäntöjä, jotka vaikuttavat luonnonvarojen saantiin markkinoille. Venäjä on keskeinen öljyn ja kaasun tuottajamaa ja vaikuttaa suuresti öljyn saantiimme. Tutkimuksessa keskitytään öljykentällä Koillis-Euroopassa (Arkangelin Nenetsiassa ja Komin tasavallassa) työskenteleviin ihmisiin, heidän elämäntilanteisiinsa ja kokemuksiinsa.

Työntekijöiden elämään vaikuttaa suuresti heidän työnsä sijainti kaukana kaikesta. Öljy- ja kaasukentät sijaitsevat usein paitsi kaukana asutuksesta, myös vaativissa luonnonolosuhteissa arktisella alueella. Työntekijät eivät siten voi palata kotiinsa päivittäin. He asuvat työpaikallaan työvuoronsa ajan kaksi tai neljä viikkoa ja palaavat tämän jälkeen kotiin lepojaksoksi. Järjestelmä on nimeltään pitkän matkan pendelöinti (long-distance commuting – LDC). Työmatka on usein erittäin pitkä – jopa tuhansia kilometrejä. Tämä tutkimus selvittää, miten vaativat työskentelyolosuhteet vaikuttavat työntekijöiden näkemyksiin ja mielipiteisiin, ja miten nämä mielipiteet puolestaan vaikuttavat yleisesti öljyn ja kaasun tuotantoon.

Pohjois-Venäjällä on keskeinen merkitys kansainvälisillä energiamarkkinoilla. Tutkimus valaisee myös Pohjois-Venäjän aluekehityksen sekä periferiaan sijoittuvan luonnonvarateollisuuden välistä vuorovaikutusta. Pitkän matkan pendelöinnin ansiosta työntekijä voi työskennellä pohjoisessa mutta valita asuinpaikakseen mukavamman alueen. Se antaa myös mahdollisuuden luonnonvarateollisuudelle siirtyä pohjoisemmaksi yhä kaukaisemmille alueille. Lisäksi työssäkäynti oman asuinalueen ulkopuolella muuttaa aluerakenteita, esimerkiksi vähentämällä vakituisesti pohjoisessa asuvan väestön määrää.

Pitkän matkan pendelöinnin merkitys kasvaa oletettavasti tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti myös muilla kaukaisilla pohjoisilla alueilla. Väitöskirjan tulokset osoittavat monien työntekijöiden selviävän hyvin pitkän matkan pendelöinnin vaatimuksista. Yleistä vastustusta pendelöintiä kohtaan ei löytynyt. Tyytyväisyys pendelöintiin riippuu suuresti työn, tilapäisasumisen ja kuljetusten järjestämisestä työntekijälähtöisesti. Tutkittavana olleella öljykentällä tässä oli onnistuttu.

Spiesin mukaan öljyn ja kaasun tuotantoa ei voida ymmärtää täydellisesti, ellei selvitetä myös yksilöllisiä tekijöitä ja näihin suuresti vaikuttavia alueellisia ja paikallisia olosuhteita. Tulevaisuudessa öljyn ja kaasun huvetessa tarvitaan Spiesin mukaan kaikki mahdollinen tieto niiden tehokkaasta tuotannosta.

Mattias Spies on kirjoittanut ylioppilaaksi Gesamtschule Giessen Ostista Saksasta vuonna 1995. Hän on valmistunut opettajaksi Westfälische Wilhelms-Universität Münsterista vuonna 2002 sekä yhteiskuntatieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 2004. Nykyisin hän toimii tutkijana maantieteen oppiaineryhmässä Joensuun yliopistossa. Hänen kotipaikkakuntansa on Kouvola.

Väittelijän painokelpoinen kuva löytyy osoitteesta: http://www.joensuu.fi/kuvat/painokuvat/2009/spiesmattias.jpg

Lisätietoja: Mattias Spies, p. 050 430 0429

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2009

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin