18.12. Aivohalvaus ja diabetes ovat dementian riskitekijöitä iäkkäimmillä

LL Sari Rastas, väitös 18.12.2009 klo 12, Meilahden sairaala, luentosali 2 (Haartmaninkatu 8, Helsinki)

Lääketieteellinen tiedekunta / Neurologia

Vascular Risk Factors in the Very Old with the Emphasis on Mortality and Cognition (Vaskulaariset riskitekijät sekä niiden yhteys kuolleisuuteen ja kognitioon erittäin iäkkäillä)


Vastaväittäjä: Dosentti Jaana Suhonen, Jokilaakson sairaala
Kustos: Professori Tuula Pirttilä, Kuopion yliopisto

Yli 85-vuotiailla dementian ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijät ovat osin erilaisia kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Hyvin iäkkäiden joukossa erityisen suuri dementian riski on aivohalvauksen saaneilla ja diabetesta sairastavilla, osoitti Sari Rastaan väitöstutkimus.

Yli 80-vuotiaat ovat suhteellisesti nopeimmin kasvava ikäryhmä länsimaissa. Ennusteiden perusteella Suomessa lähes puolet miehistä ja 70 prosenttia naisista elää vähintään 80-vuotiaaksi. Vuonna 2040 yli 85-vuotiaita odotetaan olevan 6.1 prosenttia väestöstä. Palvelujen tarve tässä ikäryhmässä on suuri. Henkisen suorituskyvyn heikentyminen on yksi tärkeimmistä itsenäiseen selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Yli 85-vuotiaista miehistä yli 40 prosenttia ja naisista jopa yli 50 prosenttia sairastaa dementiaa. Myös riski sairastua aivohalvaukseen lisääntyy ikääntymisen myötä, ja yli puolet aivohalvauksista esiintyy yli 75-vuotiailla.

Ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää tunnistaa dementian ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöitä.Suurin osa tutkimuksista on kuitenkin keskittynyt nuorempiin ikäryhmiin. Rastaan väitöskirjatutkimuksessa seurattiin Vantaan kaikkia yli 85-vuotiaita ihmisiä yhdeksän vuoden ajan. Tutkimus oli osa Vantaa 85+ -tutkimushanketta. Tutkimus alkoi vuonna 1991 ja osallistumisprosentti oli suuri, 92 prosenttia, joten voidaan puhua erittäin kattavasta otoksesta. Tutkimuksessa selvitettiin vaskulaaristen riskitekijöiden yhteyttä kuolleisuuteen, aivohalvauksiin, dementiaan ja aivomuutoksiin.

Tutkimus osoitti, että matala systolinen verenpaine, alle 140mmHg, oli yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Eteisvärinä oli merkittävä aivohalvauksen riski ja aivohalvauksen sairastaneilla oli suurempi riski saada dementia. Dementian riski oli kohonnut myös niillä, jotka sairastivat diabetesta. Sen sijaan esimerkiksi korkea verenpaine tai korkea kolesteroli eivät olleet dementian tai aivoverenkierron häiriöiden itsenäisiä riskitekijöitä tässä ikäryhmässä, toisin kuin nuoremmalla iällä.Alzheimerin tautiin viittaava aivopatologia ja verenkiertoperäiset aivomuutokset olivat yhteydessä dementiaan. Korkea koulutus vähensi dementian riskiä.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että yli 85-vuotiailla dementian ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijät ovat osittain erilaisia kuin nuoremmissa ikäryhmissä. On todennäköistä, että ne, joilla on keski-iässä runsaasti verenkiertosairauksien riskitekijöitä, ovat sairastuneet ja kuolleet nuorempina. Erittäin vanhoilla eteisvärinä oli yksi tärkeimmistä aivohalvauksen riskitekijöistä, mutta suurimmalla osalla eteisvärinästä kärsineillä potilaista ei ollut käytössä tehokasta aivohalvauksen estolääkitystä. Koska aivohalvaus oli tärkeä dementian riskitekijä, voitaisiin ajatella, että aivohalvausten estolla voitaisiin vaikuttaa myös dementian ilmaantuvuuteen.Sen sijaan korkea verenpaine ei ollut yhteydessä aivohalvaukseen tai dementiaan.Myös diabetes on yhteydessä dementiaan, todennäköisesti ainakin osittain diabetekseen liittyvän aivojen pienten suonten vaurioitumisen välityksellä.  

Tutkimuksen perusteella ei voi antaa hoitosuosituksia, koska se ei ollut interventiotutkimus. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että yli 85-vuotiaat eroavat nuoremmista eikä nuoremmilla tehtyjen tutkimusten tuloksia voi välttämättä yleistää erittäin vanhoihin. Tulevaisuudessa olisikin erittäin tärkeää tutkia hoitojen vaikutusta erikseen tässä erittäin vanhojen ikäryhmässä.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede, ISBN 978-951-27-0826-0. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja: Sari Rastas, Lohjan sairaala, neurologian poliklinikka, p. 0500 439 636, sari.rastas@hus.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2009

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin