27.11. Maahanmuuttajien kulttuuriset ja sosiaaliset tilat risteytyvät yli kansallisten rajojen

Joensuun yliopisto
Väitös perinteentutkimuksen alalta 27.11.2009

Väittelijä
Olga Davydova

Väitösaika ja -paikka
27.11.2009, 12.15, sali AG100, Agora

Väitöskirja
Suomalaisena, venäläisenä ja kolmantena. Etnisyysdiskursseja transnationaalissa tilassa.


Vastaväittäjä
Laura Assmuth, dosentti, Helsingin yliopisto
Jyrki Pöysä, dosentti, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Kustos
professori Kaija Heikkinen, Humanistinen tiedekunta
 
Suomalaisena, venäläisenä ja kolmantena. Etnisyysdiskursseja transnationaalissa tilassa.

Maahanmuuttajien kulttuuriset ja sosiaaliset tilat risteytyvät yli kansallisten rajojen

Filosofian lisensiaatti Olga Davydova tarkastelee Joensuun yliopistossa tarkastettavassa perinteentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan venäjänkielisten maahanmuuttajien elämää kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksessa yhdistyvät perhehistoriat, maahanmuuttajien käsitykset suomalaisuudesta ja venäläisyydestä, Suomen maahanmuuttopolitiikka ja sen muutokset sekä neuvostoaikaiset ja nykyvenäläiset käsitykset kansallisuudesta.

Maahanmuuttoon liittyvä tutkimus keskittyy yleensä maahanmuuttajien integraatioon, heidän sopeutumiseensa uuteen ympäristöönsä. Davydovan tutkimus korostaa kuitenkin maahanmuuttajien kulttuurista asemaa jossain lähtöpaikan ja määränpään välissä. Transnationaalissa näkökulmassa korostuvat kansallisuuden ja kansallisvaltioiden jatkuvasti tuottamat ja uusiutuvat rajat. Maahanmuuttajien ylirajainen elämä sisältääkin näiden rajojen pohtimista, kyseenalaistamista, purkamista ja vahvistamista. Tutkimus korostaa maahanmuuton muodostamia risteäviä kulttuurisia ja sosiaalisia tiloja.

Olga Davydovan artikkeliväitöskirja kuvailee Venäjältä Suomeen suuntautuvaa muuttoliikettä ikään kuin sisältäpäin. Tutkija tiedostaa oman asemansa maahanmuuttajataustaisena tutkijana. Davydova itse saapui Suomeen paluumuuttajana 1990-luvun alussa ja on sen jälkeen toiminut opettajana, maahanmuuttovalmennuskurssien koordinaattorina sekä tutkijana. Tutkimuksen tulosten mukaan käsitykset identiteeteistä ja kuulumisista muodostuvat monenlaisissa kertomuksissa, keskusteluissa ja toiminnoissa eri valtakenttien risteyksissä.

Niin sanotun maahanmuuttokriittisen keskustelun nousu ja sen eri tyylit ovat luoneet Davydovan tutkimukselle ajankohtaisen kehyksen. Davydovan oma sitoutuneisuus monikulttuurisuuden edistämiseen tulee esille nationalistisen ajattelun kritiikissä, kansallismielisten ja rasististen puhetapojen esilletuomisessa ja purkamisessa sekä pohdinnassa maahanmuuttajien omaehtoisten puhetapojen mahdollisuudesta. Davydova tuokin esille maahanmuuttajien tuottamat mediatilat ja esittää niiden mukaan ottamista monikulttuuriseen julkiseen mediatilaan.

Maahanmuuttajien sosiaalinen ja kulttuurinen asema rakentuu jossain lähtöpaikan ja määränpään välissä, niin sanotussa kolmannessa tilassa. Sen lisäksi jatkuvasti käytävä keskustelu maahanmuutosta ylläpitää muutosta tässä asemassa. Väitöskirjatutkimuksen mukaan etnisyys näyttäytyy jatkuvan tuottamisen kohteena, joka muuttuu riippuen siitä, missä ja mitkä tahot keskusteluun osallistuvat. Väitöstutkimus korostaa etnisyyspuheen muutosta ja epävakautta, johdattaen siten lukijaa pohtimaan uusia tapoja puhua suomalaisesta monikulttuurisuudesta.

Olga Davydova on kirjoittanut ylioppilaaksi Petroskoin koulusta numero 17 vuonna 1985. Hän on valmistunut filosofian kandidaatiksi Petroskoin valtionyliopistosta vuonna 1990 ja filosofian lisensiaatiksi Joensuun yliopistosta vuonna 2005. Nykyisin hän toimii Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijana.

Väittelijän painokelpoinen kuva löytyy osoitteesta: http://www.joensuu.fi/kuvat/painokuvat/2009/davydovaolga.jpg

Lisätietoja: Olga Davydova, p. 013 251 4663

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2009

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin