4.12. Yritysten näkökulmasta vajaakuntoisten työllistymisen suurimpana haasteena on työn räätälöinti

Joensuun yliopisto - Yhteiskuntapolitiikka

Tuula Kukkonen

syntynyt 1965, Juankoski

kotikunta Joensuu


Yhteiskuntatieteiden maisteri, Joensuun yliopisto, 1990
Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, Joensuun yliopisto, 2003

Väitösaika ja -paikka
04.12.2009, 12.00, M102

Väitöskirja
Vastuun uusjako. Vajaakuntoisten työkyky ja työllistyminen yritysten näkökulmasta.

Vastaväittäjä
Dosentti Jouko Kajanoja

Kustos
Professori Pirkkoliisa Ahponen, Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta


Vastuun uusjako. Vajaakuntoisten työkyky ja työllistyminen yritysten näkökulmasta.


Yritysten näkökulmasta vajaakuntoisten työllistymisen suurimpana haasteena on työn räätälöinti

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Tuula Kukkosen Joensuun yliopistossa tarkastettava yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöskirja kohdistuu työnantajien käsityksiin vajaakuntoisten työllistymistä koskevasta yritysten sosiaalisesta vastuusta sekä vajaakuntoisten työkyvystä ja työkyvyn osa-alueiden merkityksestä työllistämisessä.

Tutkimuksessa selvitetään, miten yritykset näkevät sosiaalisen vastuunsa sekä missä määrin ja millä perusteilla he pitävät vajaakuntoisten työllistämistä osana yritysten sosiaalista vastuuta. Toiseksi selvitetään, minkälaisiin tekijöihin vajaakuntoisten työkyvyssä yritykset kiinnittävät huomiota rekrytointipäätöksiä tehdessään.

Yritysten sosiaaliselle vastuulle esitetyt perustelut ovat useimmiten taloudellisia perusteluja. Taloudellisia perusteluja voidaan jaotella välittömiin taloudellisiin perusteluihin, jotka liittyvät yrityksen kannattavuuteen sekä välillisiin taloudellisiin perusteluihin, jotka liittyvät kannattavuuteen esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen kautta. Eettiset ja sosiaaliset perustelut riittävät harvoin sellaisenaan sosiaalisen vastuun perusteluksi; myös niillä perusteltavalta sosiaaliselta vastuulta odotetaan vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen.

Vajaakuntoisten työllistämisessä nähdään olevan työturvallisuuteen ja tasa-arvoisuuteen liittyviä riskejä. Työyhteisön suhtautumisella on suuri merkitys johdon tekemiin rekrytointipäätöksiin. Merkittävin haaste vajaakuntoisten työllistymisessä on yritysten näkökulmasta työn räätälöinti, työtehtävien muotoilu työntekijän työkykyä vastaavaksi. Räätälöinti koetaan aikaa vieväksi, työyhteisön suhtautumiseen kielteisesti vaikuttavaksi sekä erityistä osaamista vaativaksi. Vajaakuntoisten työllistämiseen liittyvään suhtautumiseen vaikuttaa myös se, minkälaisia kokemuksia yrityksissä on työssä olevien työntekijöiden työkykymuutosten edellyttämästä työn räätälöinnistä. Mikäli tässä työssä pysyttämisessä on onnistuttu, kehitettyjä toimintatapoja voidaan soveltaa myös rekrytoitaessa uusia työntekijöitä, joilla on tarvetta työkyvyn mukaan tehtävään työn räätälöintiin.

Tutkimuksessa esitetään vajaakuntoisten työllistymistä tukevan toiminnan kehittämisehdotuksia, joista keskeisimmät ovat työnantajan roolin vahvistaminen, työnantajien rekrytointiperusteiden analyysi sekä sosiaalisen vastuun perustelujen mukaan eriytyvä työllistymisen tukeminen.

Vajaakuntoisten työllistymistä tukeva politiikka on painottunut työvoiman tarjontaan vaikuttamiseen eli vajaakuntoisten työllistyvyyden parantamiseen esimerkiksi kuntoutuksen ja koulutuksen keinoin. Työnantajien suhtautumisesta vajaakuntoisten rekrytointiin ei ole riittävästi tietoa, jonka pohjalta voitaisiin suunnitella entistä paremmin työantajien tarpeisiin vastaavia työllistymisen tukitoimenpiteitä Osana yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevaa keskustelua on noussut esille kysymys siitä, sisältyykö yritysten sosiaaliseen vastuuseen myös vastuuta työllistämisestä.

Tuula Kukkonen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1990 ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi vuonna 2003 Joensuun yliopistosta.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto (www.tsr.fi) sekä Joensuun yliopiston yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta.

Lisätietoja:
Tuula Kukkonen, kukkonent(at)netti.fi

Väitöskirjan jakelusta huolehtii:
Joensuun yliopiston kirjasto

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2009

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin