5.12. Mitä työ merkitsee kehitysvammaiselle?

YTM Erja Misukka, väitös 5.12.2009 klo 12, Medistudia ML2, Kuopio

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta / Sosiaalipolitiikka

Työn merkitys kehitysvammaiselle "--en ruppee kuulee ilimasta hommoo kuule tekemään"

 

Vastaväittäjä: YTT Pirjo Somerkivi
Kustos: Professori Juhani Laurinkari, Kuopion yliopisto

Työ- ja toimintakeskuksessa työskentelevät kehitysvammaiset kokevat työn itselleen tärkeäksi.Työ koetaan tärkeäksi kolmesta syystä: rahan saamisen, työstä tulevan arvostuksen ja työstä saatavien sosiaalisten suhteitten takia, ilmeni Erja Misukan väitöstutkimuksesta.

Tutkimus tehtiin haastattelemalla kahtatoista työ- ja toimintakeskuksessa työskentelevää kehitysvammaista henkilöä. Haastatteluissa nousivat esiin muun muassa itsenäisyyden tunteen saavuttaminen työstä saatavan työosuusrahan kautta, työ- ja toimintakeskuksen työkavereiden ja henkilökunnan merkitys kehitysvammaisille sekä kokemus arvostuksen saamisesta tehtyjen tuotteiden myymisen myötä.

Haastatelluille merkittävää oli myös osallisuuden kokemus: tekemällä työtä voi tuntea olevansa tavallinen kansalainen, jolla on palkkapäivä ja jonka arjen täyttävät ystävät, työn tekeminen ja muut normaaliin elämään kuuluvat asiat.

Työn merkitystä työ- ja toimintakeskuksissa työskenteleville on tutkittu varsin vähän.Tämän tutkimuksen haastattelut tehtiin vuonna 1999 eräässä itäsuomalaisessa työ- ja toimintakeskuksessa. Kehitysvammaiset haastateltavat olivat iältään 25­–35 -vuotiaita ja haastateltavia henkilöitä oli 12. Yhdeksän haastateltavaa oli käynyt harjaantumiskoulun, ja loput kolme joko peruskoulun tai erityiskoulun. Seitsemän haastateltavaa oli käynyt silloista ammattioppilaitosta ja muut olivat käyneet joko erityisopiston nimikkeellä olevaa tai käsi- ja taideteollisuusoppilaitosta tai talouskoulun tai erillisiä pienimuotoisempia kursseja.

Jokaista kehitysvammaista haastateltiin sekä erikseen että ryhmässä. Molempia haastattelumuotoja varten oli laadittu haastattelulomake.Myöhemmässä vaiheessa nämä lomakkeet yhdistettiin. Haastattelut nauhoitettiin ja purettiin sanasta sanaan.Tämän jälkeen haastattelujen sisällöstä lähdettiin etsimään yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia.Niiden pohjalta johdettiin kolme erilaista mallia, joihin haastateltavien työlle antamat merkitykset jakautuivat. Näin saatiin elintasosuuntautuneisuusmalli, yhteisyyssuhteisiin suuntautuneisuuden malli ja itsensä toteuttamiseen suuntautuneisuuden malli. Näiden mallien ja samalla haastattelulomakkeen kysymysosioiden taustalla oli Erik Allardtin hyvinvointiteoreettinen tarkastelutapa.

Haastatteluaineistosta esiin nousseista tuloksista on johdettavissa kolme kehittämisnäkökulmaa työ- ja toimintakeskuksissa tehtävään työhön: työosuusrahan korottaminen, kehitysvammaisten toimiminen työkavereidensa neuvojana ja kehitysvammaisten tekemän työn näkyvämmäksi tekeminen.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 181, ISBN 978-951-27-1440-7. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja: Erja Misukka, p. 044 712 4987, erja.misukka@seurakuntaopisto.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2009

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin